Ydintarpeet

Lapsen emotionaaliset ja fyysiset perustarpeet ovat keskeisessä asemassa skeematerapian työskentelyssä, sekä lapsen että nuoren kanssa ja vanhempien ohjauksessa. Skeematerapian malli perustuu käsitykseen, että kun lapsen ydintarpeet tai osa niistä eivät tule riittävästi ja kehityksen mukaan vastatuksi ja täytetyksi, rakentuu haitallisia, elämää kapeuttavia tai haittaavia skeemoja, jotka ovat eri moodien aktivoitumisen taustalla.

Keskeiset tarpeet ovat:

• Turvasta, hoivasta  ja terveydestä huolehtiminen, perustarpeet.
• Kiintymys, turvallinen suhde huolta pitävään vanhempaan, jossa lapsi kokee rakkautta ja arvostusta ja yhteyttä
• Itsenäisyys ja autonomia, jossa lapsen kehityksen mukaisesti tuetaan uteliaisuutta ja lapsen taitoja ja persoonallisuutta
• Itsearvostus, jossa lapsi saa tuoda esiin omia mielipiteitään, tarpeitaan, toiveitaan ja tunteitaan
• Leikki ja spontaanius, ilon kokeminen yhdessä, virikkeiden ja kaverisuhteiden tukeminen
• Realistiset rajat, kehitysvaiheelle ja iälle sopivat johdonmukaiset rajat, ohjaus ja tuki ja kannustus, jossa tuetaan lapsen itsesäätelyä

Skeemat

Skeemoilla tarkoitetaan haitallisia itseä ja vuorovaikutussuhteita koskevaa kokemistapaa ja -mallia. Skeemoja on eri tutkimuksissa löydetty olevan 20.  Skeema muodostuu muistoista elämän varrelta, emootioista, ajatuksista ja ydinuskomuksista sekä kehollisista kokemuksista. Skeemat rakentuvat vuorovaikutussuhteissa lapsuuden ja nuoruuden aikana ja voivat vahvistua, kun lapsen tarpeisiin ei riittävästi vastata iän ja kehityksen vaatimalla tavalla. tyypillisesti tietyt skeemat aktivoituvat eli triggeröityvät hankalissa tai turvattomissa tilanteissa. On myös positiiivisia skeemoja, joita psykoterapiassa vahvistetaan ja jotka syntyvät kun lapsi on saanut riittävää turvaa ja hoivaa ja hänen kehitystään on eri lapsen lähiympäristöissään tuettu. Kaikilla meistä on erilaisia skeemoja.

Moodit

Moodi on tietyssä tilanteessa aktivoituva ja vallitseva emotionaalinen tila, tunnetila (reaktio tapa aktivoituneeseen skeemaan). Moodi aktivoituu eri skeemojen triggeröityessä, esim. Vihaisen lapsen moodi voi aktivoitua, kun lapsi ei tule ymmärretyksi tai kuulluksi toiveissaan ja kokee vanhemmat esimerkiksi epäreiluiksi ja vihalla koittaaa saada oikeutta itselleen ja ilmaisee itseään.  Tai vaikka Yksinäinen lapsi, joka ei saa hänelle hankalissa tilanteissa aikuisilta lohtua, turvaa ja kuulluksi tulemista vaan jää tunnevajeen skeeman aktivoituessa yksin ja vastuulliseksi omista tunteistaan ja turvastaan emotionaalisesti. Moodeissa erotellaan toimivia, ns. terveitä moodeja, kuten Fiksu, viisas lapsi ja Iloinen, leikkisä lapsi ja lapsimoodeja kuten Haavoittuva esim. hylätty tai kaltoinkohdeltu lapsi. Lisäksi haitallista käytöstä lapsen moodina voi kuvailla myös Impulsiivinen, kuriton lapsi. Moodeissa tunnistetaan myös sisäistetty Vaativuus , mikä syntyy mieleen ns malliksi ”millainen minun tulisi olla”. Vaativuuden rinnalle syntyy useimmiten myös Kriitikko- tai Rankaisijamoodi antamaan palautetta kun vaativuuden kriteereihin ei päästä.  Kaikille meille syntyy myös erilaisia selviytymiskeinoja aktivoituvien skeemojen ympärille( jotta tuntisimme itsemme vähemmän haavoittuviksi) ja niistä erilaisista tavoista toimia tilanteissa käytämme nimitystä selviytymiskeino tai selviytymismoodi. Niitä voi olla esim. Kiltti mukautuja, kiukulla suojautuja, välttelevä yksinäinen tai pikkuvanha kaiken osaava jne. Moodeille voi löytää yksilölliset kuvaavat nimet niiden kanssa työskennellessä. Nämä selviytymismoodit ovat yleisluoneeltaan Ylikompensointi/kontrolli,  välttely/suojautuminen/pakeneminen tai lamaantuminen, antautuminen tai skeemaan mukautuminen. Ne vastaavat pitkälti taistelu, pako, jäätyminen (fight, flight, freeze) selviytymiskeinoja. Selviytymismoodit ovat psyykkisiä ja toiminnallisia, eli ilmentyvät käyttäytymisessä, reaktioita voimakkaisiin tunnekokemuksiin. Esimerkiksi, kun jokin asia on kohtuuttoman pelottava tai ahdistava, pyrimme välttämään sen kokemista tai tekemistä tai paikkaa, jossa ahdistus nousee kovasti( tässä mukana on aktivoituneet tiedostamattomat skeemat vaikuttamassa reaktioihin eli selviytymistapoihin) .